Puhutaan ruosta:
- Ulkomaalaisille Suomessa on tärkeää ruoka ja se on kaikille tuttu ja luonteva aihe.
- Luonto, selkeys ja puhtaus kiinnostavat suomalaisessa ruuassa.
- Suomalainen ruokakulttuuri suuressa muutoksessa 2000- luvun alussa.
Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja:
- Suomalaisessa ruokakulttuurissa uudet sekä vanhat tavat yhdistyvät ja kaikki kumpuavat pohjoisen mausta ja elinvoimasta.
- Vuodenaikojen vaihtelu näkyy ruuissa, metsän ja veden antimet vahvassa osassa.
- Kulinaarisia vaikutteita kaikkialta maailmasta.
- Terveellisen syömisen osaaminen maailman kärjessä.
- Laadukkaat peruselintarvikkeet.
Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia:
- Suomessa pääsee missä vain luontoon ja metsän antimilla herkutellaan ympäri vuoden.
- Itse poimitut marjay ja sienet ovat ulkomaalaisille ihmeellisiä.
- Suomesta saa makean veden kaloja ja merikaloja helposti lunastettavalla kalastusluvalla.
- Itse metsästettyä riistaa syödään monissa kodeissa.
- Aristokrattisuus ja rituaalit ovat vieraita metsästyksessä.
- Luonnosta saa myös erilaisia herkkuja, kuten : koivunmahlaa, kuusen vuosikasvua ja tervaa.
Maailman pohjoisin maatalous:
- Suomalainen kasvukulttuuri on hyvin erilaista kuin muualla maailmassa. Päivän ja yön lämpötilaerot suuria, kesän kasvuprosessi on nopeampaa etelän lämpöön verrattuna, syksyllä sadonkorjaajilla on kiire, suurempi auringonsäteily suurempaa kuin Keski-Euroopassa ja kesäisin ei ole liian kuuma tai kuivaa.
- Kasvihuoneet tuottavat vihanneksia ympäri vuoden.
- Energian käyttöä vähennetään jatkuvasti ja kasvihoneviljely voidaan tuottaa ilman keinotekoisia torjunta-aineita.
- Hyvä hygienia.
- Suomalainen maatalous on oppinut sopeutumaan ilmaston tuomiin haasteisiin.
Neljän vuodenajan maut:
- Neljä selkeää vuodenaikaa tuottavat erilaisia makuja.
- Kesällä hurahdetaan uuteen satoon, kuten perunoihin, mansikoihin ja herneisiin. Kasvimaan herkkuja nautitaan paljon tuoreeltaan. Muutenkin ruuanlaitto kesällä on mutkatonta.
- Syksyllä syödään metsän ja puutarhojen marjoja, sieniä ja juureksia. Myös riista astuu kuvaan.
- Talvella hillot, mehut, hapansäilykkeet, kuivat tuotteet ja pakasteet varastoidaan.
Suomalaiset terveyspommit:
- Ruokavaliomme sisältää paljon ruista ja kauraa, joiden energia ja kuidut ovat terveellisiä.
- Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista taas saadaan tarpeelliset rasvahapot.
- Marjoista ja juureksista saadaan antioksidantteja ja muita tärkeitä ravintotekiöitä.
- Ruoka-ainerajoitteisille on lottovoitto asua Suomessa, sillä täältä saa helposti allergikoille ym. ruokaa.
Koulupäivän ruokakulttuuria:
- Jokaisissa päiväkodeissa, peruskouluissa, ammattikouluissa ja lukioissa tarjoillaan ilmainen, terveellinen ja lämmin lounas.
- Toinen ruokakulttuurinen järjestelmä kouluissa on kotitaloustunnit.
Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa:
- Suomessa on paljon luomumaataloutta ja kuluttajamarkkinat kasvavat kokoajan.
- Lähiruokaa halutaan enemmän.
Ainutlaatuinen makupaletti:
- läntisiä vaikuteita esim. keittoruuat, kova leipä, piimä, lihapullat.
- Itäisiä vaikutteita esim. uunissa haudutetut ruuat, pehmeä leipä, rahka, sienet, hapankaali.
- Kulinaaristen vaikutteiden itäraja on siirtynyt Venäjältä Japaniin ja länsiraja Ruotsista Amerikkaan.
Suomi, Pohjoismaa:
- Pohjoismaiden ruokakulttuurit eroavat läheltä katsottuna paljonkin.
- Pohjoismaista ruokakulttuuria kuvaillaan selkeäksi ja raikkaaksi.
- Suomalaiset ruuat ovat usein yksinkertaisempia ja rosoisempia kuin muiden pohjoismaiden. Ruokamme on vähemmän maustettua, erot rapesta pehmeään ovat suuria, leivonnaisemme ovat vähemmän makeita.
Kattaus suomalaista suunnittelua:
- Suomalaista ruokaa ja kattausta kuvaillaan samoin sanoin, eli selkeä, puhdas ja käytännöllinen.
- Samat teemat toistuvat muotoilun materiaalivalinnoissa ja muotokielessä.
- Uudessa muotoilussa suunnannäyttäjät ovat innovatiivisia ja kansainvälisiä.
Kippis!
- Ruokakulttuuriamme edustaa kraanaveden ja maidon käyttäminen ruokajuomina.
- Marjasato muuttuu alkoholillisiksi ja alkoholittomiksi juomiksi.
- Olutta on osattu tuottaa aina.
